Julkaisu 3. kesäkuuta 2024 Avaa PDF

Luvattiin, uskottiin ja petyttiin - EU:n "koronapaketin" lyhyt historia

Kreikan avustamisesta liikkeelle lähteneiden ”kertaluonteisten ja tarkkarajaisten” EU-tukipakettien sarjan viimeisin näytös oli alkujaan koronapakettina lanseerattu, mutta nykyään elpymisvälineenä tunnettu vuonna 2021 hyväksytty paketti, joka rahoitettiin jäsenmaiden yhteisvelalla. Tukipaketin suurin avustusten saaja on ollut Italia, jonka tukeminen oli suunnitteilla jo ennen koronan rantautumista Eurooppaan. Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Viren on osallistunut aktiivisesti EU-tukipaketeista ja euroalueen taloudesta käytyyn keskusteluun jo vuosien ajan. Tässä teoksessa läpivalaistaan EU:n elpymispaketin syntyhistoriaa Virenin vuosina 2020-2021 kirjoittamien artikkelien kautta, joissa pääosassa on paketin puolesta esitettyjen argumenttien kriittinen analysointi. Lopussa kirjoittaja tarkastelee myös sitä, mikä on nykytilanne elpymisvälineen suhteen:...

Näkökulmat 28. toukokuuta 2024 Juhani Huopainen

Euron pakottamana liittovaltioon?

Euromaiden yhteinen rahapolitiikka vaikeuttaa Euroopan kansantalouksien sopeutumista. Rahaliiton purkamisen sijaan päättäjät tyrkyttävät ratkaisuksi tulonsiirtojen ja yhteisvastuiden liittovaltiota. Talousasiantuntija Juhani Huopainen pohtii tässä kirjoituksessa sitä, miten eurovaluutan rakenteelliset ongelmat ovat ajaneet Euroopan liittovaltiokehitystä - ja minkälaisia liittovaltioprojekteja on edessä, joihin päättäjien tulee lähitulevaisuudessa ottaa kantaa.  Johdanto: EU:n fundamentti ongelma: yhteinen rahapolitiikka ja kansalliset budjetit Tämän ei pitänyt mennä näin. Yhteisvaluutan piti lisätä hyvinvointia. Jokaisen maan oli tarkoitus vastata omasta talouspolitiikastaan. Yhteisvelkoja ja tulonsiirtoja ei pitänyt tulla, ja jos joskus jossain puhkeaisikin kriisi, asia olisi sijoittajien ongelma.  Yhteisvaluutan käyttöönotto poisti kansalliset valuutat...

Näkökulmat 5. maaliskuuta 2024 Samuli Salminen

Kriittisiä kommentteja HS:n artikkeliin ja TEM:n raporttiin (4.3.2024)

Helsingin Sanomien artikkelissa (4.3.2023) käsitellään samana päivänä ilmestynyttä TEM:n raporttia maahanmuuttajien työllistymisestä ja esitetään samalla todella harhaanjohtavia johtopäätöksiä vuonna 2018 ilmestyneestä halpatyövoimaraportistani. Kommentoin alla neljää asiaa viitaten HS:n artikkeliin sekä TEM:n raporttiin: TEM:n uudessa selvityksessä kaikkien työperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa matalapalkkaisiin töihin tulleita koskevia tuloksia halpatyövoimaraportissani. Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vähintään yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittäjätulot ovat olleet tasan 0 euroa vuoden aikana. Nämä luvut ovat varsin karuja, sillä esimerkiksi kv-suojelua saaneista...

Kirja-arvostelut 23. helmikuuta 2024 Simo Grönroos

Betonibrutalismia vai klassista kauneutta? - arkkitehtien kapina paremman rakentamisen puolesta

Jos ihmiset pitävät enemmän ateneumeista ja kansallismuseoista, miksi he saavat kiasmoita ja musiikkitaloja? Näin voisi muotoilla arkkitehtuurikapinana tunnettuun liikkeeseen kuuluvien Nicolas von Kraemerin, Marjo Uotilan ja Mika Varpion koostaman artikkelikokoelman Kohti kauniimpaa kaupunkia (2022) kantavan kysymyksen. Arkkitehtuurikapina on muutamia vuosia vanha kansainvälinen liike, jossa joukko arkkitehteja ja kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneita kansalaisia on alkanut kyseenalaistaa vallassa olevan modernistisen rakentamisen hegemoniaa. Lähinnä verkossa ja sosiaalisessa mediassa toimiva liike on keskittynyt nostamaan esiin onnistuneita klassisempaa muotomaailmaa edustavia arkkitehtuurisia ratkaisuja esimerkkeinä siitä, että betonibrutalismille ja mitäänsanomattomille laatikkotaloille on olemassa vaihtoehto. Kohti parempaa kaupunkia -teoksessa modernin...