Julkaisu Avaa PDF

Luvattiin, uskottiin ja petyttiin - EU:n "koronapaketin" lyhyt historia

Kreikan avustamisesta liikkeelle lĂ€hteneiden ”kertaluonteisten ja tarkkarajaisten” EU-tukipakettien sarjan viimeisin nĂ€ytös oli alkujaan koronapakettina lanseerattu, mutta nykyÀÀn elpymisvĂ€lineenĂ€ tunnettu vuonna 2021 hyvĂ€ksytty paketti, joka rahoitettiin jĂ€senmaiden yhteisvelalla. Tukipaketin suurin avustusten saaja on ollut Italia, jonka tukeminen oli suunnitteilla jo ennen koronan rantautumista Eurooppaan. Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Viren on osallistunut aktiivisesti EU-tukipaketeista ja euroalueen taloudesta kĂ€ytyyn keskusteluun jo vuosien ajan. TĂ€ssĂ€ teoksessa lĂ€pivalaistaan EU:n elpymispaketin syntyhistoriaa Virenin vuosina 2020-2021 kirjoittamien artikkelien kautta, joissa pÀÀosassa on paketin puolesta esitettyjen argumenttien kriittinen analysointi. Lopussa kirjoittaja tarkastelee myös sitĂ€, mikĂ€ on nykytilanne elpymisvĂ€lineen suhteen:...

Kirja-arvostelut

”Fuge suomalaisille, pepet ulos!” – turborealismia suomalaisuudesta ja maahanmuutosta

MiltĂ€ suomalaisten siirtolaisuus nĂ€yttÀÀ – ja mitĂ€ sitĂ€ tarkastelemalla voidaan oppia suomalaisuudesta ja siirtolaisuudesta? Yhden nĂ€kökulman aihepiiriin tarjoaa Serlachiuksen taidemuseossa MĂ€ntĂ€ssĂ€ esillĂ€ oleva Riiko Sakkisen taidenĂ€yttely Los moimoi de Fuengirola, joka on pseudoantropologinen tutkimus Espanjan Fuengirolassa asuvasta suomalaisyhteisöstĂ€, jonka kautta Sakkinen pyrkii etsimÀÀn suomalaisuuden ydintĂ€ ja tarkastelemaan samalla siirtolaisuuteen liittyviĂ€ ilmiöitĂ€. NĂ€yttelyn nimi juontaa juurensa termistĂ€ moimoi, jolla jotkut paikalliset kutsuvat Fuengirolan – eli suomalaisittain Fugen – suomalaisia. Espanjassa vuosikausia asunut Sakkinen kutsuu taiteellista tyyliÀÀn turborealismiksi, jossa maailmaa ei kuvata sellaisena, miltĂ€ se nĂ€yttÀÀ, vaan sellaisena, millainen se tekijĂ€n nĂ€kemyksen...

NÀkökulmat

Euron pakottamana liittovaltioon?

Euromaiden yhteinen rahapolitiikka vaikeuttaa Euroopan kansantalouksien sopeutumista. Rahaliiton purkamisen sijaan pÀÀttÀjÀt tyrkyttÀvÀt ratkaisuksi tulonsiirtojen ja yhteisvastuiden liittovaltiota. Talousasiantuntija Juhani Huopainen pohtii tÀssÀ kirjoituksessa sitÀ, miten eurovaluutan rakenteelliset ongelmat ovat ajaneet Euroopan liittovaltiokehitystÀ - ja minkÀlaisia liittovaltioprojekteja on edessÀ, joihin pÀÀttÀjien tulee lÀhitulevaisuudessa ottaa kantaa.  Johdanto: EU:n fundamentti ongelma: yhteinen rahapolitiikka ja kansalliset budjetit TÀmÀn ei pitÀnyt mennÀ nÀin. Yhteisvaluutan piti lisÀtÀ hyvinvointia. Jokaisen maan oli tarkoitus vastata omasta talouspolitiikastaan. Yhteisvelkoja ja tulonsiirtoja ei pitÀnyt tulla, ja jos joskus jossain puhkeaisikin kriisi, asia olisi sijoittajien ongelma.  Yhteisvaluutan kÀyttöönotto poisti kansalliset valuutat...

NÀkökulmat

KriittisiÀ kommentteja HS:n artikkeliin ja TEM:n raporttiin (4.3.2024)

Helsingin Sanomien artikkelissa (4.3.2023) kÀsitellÀÀn samana pÀivÀnÀ ilmestynyttÀ TEM:n raporttia maahanmuuttajien työllistymisestÀ ja esitetÀÀn samalla todella harhaanjohtavia johtopÀÀtöksiÀ vuonna 2018 ilmestyneestÀ halpatyövoimaraportistani. Kommentoin alla neljÀÀ asiaa viitaten HS:n artikkeliin sekÀ TEM:n raporttiin: TEM:n uudessa selvityksessÀ kaikkien työperÀisten työllisyysaste laskee alle samanikÀisen kantavÀestön työllisyysasteen 5 vuoden jÀlkeen (s. 28). TÀmÀ vastaa matalapalkkaisiin töihin tulleita koskevia tuloksia halpatyövoimaraportissani. Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vÀhintÀÀn yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittÀjÀtulot ovat olleet tasan 0 euroa vuoden aikana. NÀmÀ luvut ovat varsin karuja, sillÀ esimerkiksi kv-suojelua saaneista...