Helsingin Sanomien artikkelissa (4.3.2023) käsitellään samana päivänä ilmestynyttä TEM:n raporttia maahanmuuttajien työllistymisestä ja esitetään samalla todella harhaanjohtavia johtopäätöksiä vuonna 2018 ilmestyneestä halpatyövoimaraportistani.
Kommentoin alla neljää asiaa viitaten HS:n artikkeliin sekä TEM:n raporttiin:
- TEM:n uudessa selvityksessä kaikkien työperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa matalapalkkaisiin töihin tulleita koskevia tuloksia halpatyövoimaraportissani.
- Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vähintään yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittäjätulot ovat olleet tasan 0 euroa vuoden aikana. Nämä luvut ovat varsin karuja, sillä esimerkiksi kv-suojelua saaneista parhaassa työiässä olevista 40 % ei ole vuoden aikana lainkaan työ- ja yrittäjätuloja.
- TEM:n raportissa ”työntekijän luvalla” töihin tulevien 28–59-vuotiaiden nettotulonsiirrot jäävät kantaväestön 18–59-vuotiaita heikommiksi. Luku ei sisällä heikosti pärjääviä perheenyhdistettyjä. Nämä luvut eivät ole lupaavia julkisen talouden elinkaarivaikutusten kannalta, eivätkä sen kannalta, että halpatyövoiman laajamittaisesta tuonnista olisi Suomen julkisen talouden pelastajaksi.
- ”Pidetään katse pallossa”: TEM:n raportin keskeisintä antia on eri maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätulojen jääminen kauaksi samanikäisestä kantaväestöstä 10 vuoden maassaoloajan jälkeen. Palkat ovat paljon työllisyyttä parempi mittari — erityisesti jos työllisyyden rajana on 1 euron vuodessa ansaitseminen — koskien julkisen talouden nettovaikutuksia.
1.TEM:n uudessa selvityksessä kaikkien työperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa matalapalkkaisiin töihin tulleita koskevia tuloksia halpatyövoimaraportissani.
HS:n artikkelissa kirjoitetaan viitateen vuonna 2018 julkaistuun halpatyövoimaraporttiini liittyen:
”Nykyinen hallituspuolue perussuomalaiset on arvioinut oman ajatuspajansa selvityksiin vedoten, että työn perässä EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys romahtaa nopeasti ja he päätyvät tyypillisesti elämään tukien varassa. Tutkijoiden selvityksen perusteella näin ei ole. ”
”TYÖN perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta muuttaneiden työllisyys laskee ensimmäisten vuosien jälkeen mutta pysyy yhtä suurena kuin kantaväestön työllisyys.”
Olen todennut halpatyövoimaraporttini tuloksiin viitaten, että matalapalkka-aloille ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden työllisyysaste laskee samanikäisen kantaväestön alapuolelle noin viiden maassaolovuoden jälkeen.
Toisin kuin HS vähintään antaa ymmärtää artikkelissaan, niin TEM:n raportin tulokset ovat määritelmäeroista huolimatta hyvin samanlaiset kuin omassa raportissani:
TEM:n uudessa selvityksessä kaikkien* työperäisten työllisyysaste** laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Vertaa alla kuvat TEM:n raportista (s. 28, alla oikealla kuvassa, kantaväestön taso on 0.00) ja halpatyövoimaraporttini sivulta 69 (itäeurooppalaiset suurin ryhmä, alla vasemmalla kuvassa).
Vasemmalla olevassa kuvassa on Itä-Euroopassa (ilman EU-maita) syntyneiden ja matalapalkkaisiin töihin tulleiden työllisyysasteen kehitys ero verrattuna samanikäiseen kantaväestöön (%-yksikköä) matalapalkkaraportistani (s. 69). Keskellä on kuva TEM:n raportista, jossa kaikkien töihin tulleidenkin työllisyysaste laskee alla samanikäisen kantaväestön tason (0.00) viiden maassaolovuoden jälkeen (s. 28).
TEM-raportin kuvassa käytetty pystyakselin mittakaava saattaa hieman hämäta, mutta työllisyyden kehitys verrattuna samanikäiseen kantaväestöön maassaoloajan mukaan näyttää hyvin samanlaiselta huolimatta määritelmäeroista omassa raportissani ja TEM:n raportissa.
TEM:n raportissakin todetaan eron häviävän kolmen vuoden jälkeen:
”Tulostemme perusteella työluvalla maahan saapuneiden työllisyys ja tulot ovat aluksi korkeammat kuin suomalaistaustaisilla, mutta tämä etu häviää kolmen maassa asutun vuoden jälkeen.” (s. 8).
Nämä työperäisten luvut näyttäisivät toki vielä heikommilta, jos mukana olisivat työperäisten yhdistämät perheenyhdistämät puolisot.
*Omassa raportissani ovat mukana vain kaikki alle 3 000e/kk palkalla EU:n ulkopuolelta tulleet, eli korkeapalkkaiset asiantuntijat eivät sisälly mukaan.
** Työllisiksi lasketaan TEM:n raportissa kaikki, jotka ovat tienanneet yhden euronkin vuoden aikana (s. 21). Tätä alemmaksi ei työllisyyden määritelmässä voi mennä (ks. seuraava kohta). Oman raporttini määritelmä työllisyydestä on Tilastokeskuksen käyttämä määritelmä pääasialliselle toiminnalle.
2. Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vähintään yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittäjätulot ovat olleet tasan 0 euroa vuoden aikana.
Nämä luvut ovat varsin karuja, sillä esimerkiksi kv-suojelua saaneista parhaassa työiässä olevista 40 % ei ole vuoden aikana lainkaan työ- ja yrittäjätuloja.
TEM:n raportissa työllisiä ovat ne, jotka ovat ansainneet vähintään yhden euron vuodessa: ”Työllisiksi on katsottu kaikki, joilla on työ- tai yrittäjätuloa vuoden aikana” (s. 21). En ole koskaan törmännyt näin matalalle menevään määritelmään työllisyydestä. Oikeastaan tämän alemmaksi ei voi edes mennä.
En tiedä raportin tekijöiden motiiveja käyttää näin matalalle menevää määritelmää työllisyydestä, mutta ainakin sillä saadaan näyttäviä otsikoita eri maahanmuuttajaryhmien muka korkeista työllisyysasteista esimerkiksi Helsingin Sanomiin. Minun on helppo uskoa, että HS ja TEM ovat lähteneet mukaan tällaiseen pelleilyyn, mutta VATT:lta tätä en olisi odottanut:
VATT:n twiitissä jätetään kertomatta poikkeuksellisen alhaisesta työllisyyden määritelmästä, ja mikä työllisyysaste on tällä määritelmällä kantaväestöä koskien.
Joka tapauksessa nuo samat luvut kertovat, että parhaassa työiässä olevista 28–59-vuotiaista* palkka- ja yrittäjätulot ovat tasan 0 euroa vuodessa 10 vuoden jälkeen:
- 20 % työluvalla saapuneilla ja EU-kansalaisilla.
- 30 % perheen tai opiskelun perusteen tulleilla.
- 40 % kv-suojelua saavilla.
Eli toisin sanoen 40 % parhaassa työiässä olevista kv-suojelua saaneista ei ansainnut yhtäkään euroa palkka- ja yrittäjätuloina vuoden aikana 10 vuoden maassaoloajan jälkeen.
Kantaväestön 18–59-vuotiailla vastaava osuus on raportin mukaan hieman alle 20 % (s. 21). Kun verrataan samanikäisiä väestöjä keskenään niin, kantaväestön 0 euroa ansainneiden osuus on pienempi kuin kaikilla työperäisillä 5 vuoden maassaoloajan jälkeen (ks. edellinen kohta työllisyysasteiden eli yli 0 euroa ansainneiden osuuksien kehittymisestä maassaoloajan suhteen).
Kantaväestön 18–59-vuotiaissa on siten vähemmän nollatuloisia kuin yhdessäkään EU:n ulkopuolelta tulleessa 28–59-vuotiaiden maahanmuuttajaryhmässä.
Raportin liitteessä (s. 45) esitetään vakiintuneempia työllisyysasteen määritelmiä. Esimerkiksi kaikista 28–59-vuotiaista* työperäisistä ansiotyössä vuoden lopussa on kuvan perusteella vähän yli 70 %. Muiden ryhmien (EU:ta lukuun ottamatta) lukemat ovat tätä matalampia.
Vielä vähän aikaa sitten eli myytti siitä, että matalapalkkaisiin töihin tulleiden työllisyysaste olisi 90 % kymmenen maassaolovuoden jälkeen — toivottavasti tämä myytti nyt sentään kuopataan ainakin raportin liitteen (s. 45) lukuihin viitaten.**
* 10 vuotta maassa olleet ovat raportin tuloksissa 28–59-vuotiaita.
3. TEM:n raportissa ”työntekijän oleskeluluvalla” töihin tulevien 28–59-vuotiaiden nettotulonsiirrot jäävät kantaväestön 18–59-vuotiaita heikommiksi.
Luku ei sisällä heikosti pärjääviä perheenyhdistettyjä. Nämä luvut eivät ole lupaavia julkisen talouden elinkaarivaikutusten kannalta, eivätkä sen kannalta, että halpatyövoiman laajamittaisesta tuonnista olisi Suomen julkisen talouden pelastajaksi.
Helsingin Sanomien artikkelissa kirjoitetaan nettotulonsiirroista: ”Kuitenkin myös työntekijän työluvalla eli tyypillisesti matalapalkka-aloille muuttaneet maksavat vielä kymmenen vuoden jälkeenkin keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Maksettujen verojen ja saatujen tulonsiirtojen suhde on heillä suurin piirtein sama kuin kantaväestöllä. ”
Matalapalkkaisiin töihin tulleiden 28–59-vuotiaiden* nettotulonsiirrot jäävät raportissa pienemmiksi kuin kantaväestön 18–59-vuotiaiden nettotulonsiirrot, kuten HS kirjoittaa. Tämä ero olisi vielä huomattavasti suurempi, jos tähän vertailuun 10 vuoden maassaoloajan jälkeen otettaisiin kantaväestön osalta myös 28–59-vuotiaat (eikä 18–59-vuotiaat), sillä kantaväestön keskipalkat kasvavat ja nettotulonsiirrot muuttuvat huomattavasti positiivisemmiksi opiskeluiän jälkeen.
Raportissa on tehty samanikäisten vertailu työllisyyden ja palkkojen suhteen, mutta nettotulonsiirtojen suhteen sitä ei ole tehty jostain syystä.
Matalapalkkaisiin töihin tulleiden nettotulonsiirrot näyttäisivät erityisesti myös vielä heikommilta, jos mukaan otettaisiin heidän perheenyhdistämänsä puolisot. Raportissa on kyllä tarkasteltu perheenyhdistettyjä koskevia tuloksia perheenyhdistämisen perusteella (s. 22), ja luvut näyttävät varsin ”karuilta”. Olisi ollut hyvä nähdä luvut eriteltyinä työn ja eri työperusteisen luvan mukaan eriteltynä, mutta tätä ei ole raportissa tehty jostain syystä.
Joka tapauksessa raportin mukaan muusta syystä kuin suomalaiselle tai kv-suojelun vuoksi perheenyhdistettyjen 10 vuotta maassa olleiden 28–59-vuotiaiden* nettotulonsiirrot jäävät raportin kuvan perusteella noin 8 000 euroa vuodessa pienemmiksi kuin suomalaisen kantaväestön 18–59-vuotiaiden nettotulonsiirrot:
Oranssi katkoviiva vastaa kantaväestön 18–59-vuotiaiden nettotulonsiirtojen tasoa, joka on noin 8 000 euroa positiivisempi kuin nettotulonsiirrot koskien perheenyhdistämisen syytä: ”Muu” (kuva otettu TEM:n raportin sivulta 22). Raportissa ei eritellä työn vuoksi perheenyhdistettyjä erikseen.
Nettotulonsiirtojen jääminen kantaväestöä pienemmiksi — ja vielä huomattavasti pienemmiksi, jos mukana ovat perheenyhdistetyt ja vertailu tehdään samanikäisten välillä — ei ole lupaavaa kehitystä julkisen talouden elinkaarivaikutusten kannalta, eivätkä sen kannalta, että halpatyövoiman laajamittaisesta tuonnista olisi Suomen julkisen talouden pelastajaksi.
Nettotulonsiirroista pitää käytännössä vähentää vielä ainakin käytettyjen julkisten palveluiden kustannukset, jotta päästään julkisen talouden nettovaikutuksiiin. Ne olisi hyvä laskea koko elinkaaren ajalta. Nettotulonsiirtojen ero suomalaiseen kantaväestöön antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä, mikä on julkisen talouden nettovaikutusten ero suomalaiseen kantaväestöön verratttuna.
* 10 vuotta maassa olleet ovat raportin tuloksissa 28–59-vuotiaita.
4. ”Pidetään katse pallossa”: TEM:n raportin keskeisintä antia on eri maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätulojen jääminen kauaksi samanikäisestä kantaväestöstä 10 vuoden maassaoloajan jälkeen. Palkat ovat paljon työllisyyttä parempi mittari — erityisesti jos työllisyyden rajana on 1 euron vuodessa ansaitseminen — koskien julkisen talouden nettovaikutuksia.
TEM:n raportissa ”työllisyyden” määritelmä on vedetty niin alhaiseksi kuin vain on mahdollista (ks. kohta 2.), ja silti eri maahanmuuttajaryhmien työllisyysaste jää samanikäisen kantaväestön alle myös työperäisillä viiden vuoden maassaoloajan jälkeen.
Kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut, pelkän työllisyysasteen sijaan julkisen talouden nettovaikutuksia ajatellen paljon parempi mittari ovat palkka- ja yrittäjätulot.
Tähän on syynä yhtäältä se, että työllisyyden määritelmä voi vaihdella laidasta laitaan — TEM:n ja VATT:n vetäessä pohjat — sekä toisaalta se, että palkat kertovat pelkkää työllisyyttä paremmin henkilöiden julkisen talouden nettovaikutuksista, ihan jo ansiotulojen progressiivisen verotuksen vuoksi.
”Pidetään siis katse pallossa” ja tarkastellaan, kuinka palkka- ja yrittäjätulot kehittyvät verrattuna suomalaiseen kantaväestöön. Kun vertailu tehdään samanikäisten kesken, niin tämä antaa ainakin pohjaa sille, mitkä ovat maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden elinkaarivaikutukset verrattuna kantaväestöön.
TEM:n raportin mukaan kaikkien tarkasteltujen maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätulot jäävät samanikäistä kantaväestöä pienemmiksi 10 vuoden maassaoloajan jälkeen:
Kuvassa oikealla tarkastellaan eri maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätulojen kehitystä verrattuna samanikäiseen suomalaiseen kantaväestön, kantaväestön taso kuvssa on 1.00 (kuva on TEM:n raportin sivulta 28).
- Kaikilla työperäisilläkin — vaikka mukana ovat korkeapalkkaiset maahanmuuttajat — palkat jäävät samanikäistä kantaväestöä pienemmiksi 6 vuoden maassaoloajan jälkeen. 10 vuoden jälkeen ne ovat hieman yli 80 % kantaväestöstä. Osuus olisi varmasti pienempi, jos tarkastelussa olisivat vain/eriteltynä matalapalkka-aloille tulleet.
- Opiskelemaan tulleillakin palkat jäävät kantaväestöstä vielä 10 vuoden jälkeen. Opiskelemaan tulleiden palkkakehityksessä on todellisuudessa suuria eroja eri lähtömaiden välillä, ja tämä ei tule ilmi TEM:n raportista. Näitä eroja käsitellään Perustan tulevassa raportissa.
- Perheenyhdistettyjen ja kv-suojelua saavien palkat jäävät puoleen tai alle puoleen kantaväestön palkoista. Tämäkin alleviivaa sitä, että miten tärkeää on, että perheenyhdistämiset otetaan huomioon, kun tarkastellaan opiskeluun tai työhön liittyviä julkisen talouden vaikutuksia.