Maahanmuuttajien Suomessa kasvaneiden 22-vuotiaiden lasten syrjäytyneisyys on korkeaa - ja tulee kalliiksi

Johdanto

Suomen Perusta julkaisi 18.3. laajan tutkimuksen, jossa käsiteltiin Irakissa ja Somaliassa syntyneiden julkisen talouden niin kutsuttuja elinkaarivaikutuksia verrattuna Suomessa syntyneeseen kantaväestöön. Osana uusien maahanmuuttajien elinkaariennusteita tutkimuksessa laadittiin elinkaariennusteet myös maahanmuuttajien lapsille (ks. tutkimuksen luku 8). Nämä maahanmuuttajien lasten elinkaariennusteet perustuivat tietoihin, joita maahanmuuttajien lapsista on 22-vuotiaina (ks. ikäluokan valinnasta viite¹ tekstin lopussa).

Suomen Perustan viitatussa tutkimuksessa maahanmuuttajien 22-vuotiaita lapsia koskevat tiedot esitetään kaikille 10 suurimmalle maahanmuuttajaryhmälle sekä vertailun vuoksi myös koko Suomen väestön 22-vuotiaille (kantaväestö). Esitän seuraavaksi joitakin näitä Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvia lukuja Suomessa syntyneille tai ainakin alle 8-vuotiaina Suomeen muuttaneille maahanmuuttajien lapsille.

Sen jälkeen esitän, kuinka 22-vuotiaita koskevien tietojen avulla voidaan laskea minimiarviot siitä, mitkä ovat Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien lasten niin kutsutut julkisen talouden elinkaarivaikutukset.

Sisällys:

Maahanmuuttajien lasten syrjäytyneisyys ja toimeentulotuen saanti 22-vuotiaana.
Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutukset.

1. Maahanmuuttajien lasten syrjäytyneisyys ja toimeentulotuen saanti 22-vuotiaana

Syyt esittää tiedot 22-vuotiaita koskien

Esitän tiedot syrjäytyneiden osuudesta ja toimeentulotuen saajista kahdesta syystä.

Ensiksi, nämä luvut kertovat, kuinka hyvin (tai huonosti) maahanmuuttajien lapset pärjäävät verrattuna kantaväestöön, kun he ovat käyneet koko peruskoulun Suomessa.

Toiseksi, Helsingin Sanomat julkaisi 8.4.2019 artikkelin, jossa maahanmuutto nostetaan esiin positiivisessa valossa paikkaamaan Suomen matalaa syntyvyyttä:

Suomen syntyvyys on pahassa syöksykierteessä. Maahanmuuttajataustaisten naisten ansiosta kierre ei ole niin paha kuin se olisi ilman heitä.

Maahanmuuttajien lasten 22-vuotiaita koskevien esitettävien tietojen perusteella voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia näillä Suomessa syntyvillä maahanmuuttajien lapsilla on muun muassa Suomen julkiselle taloudelle. Olen aiemmin käsitellyt kriittisesti Helsingin Sanomien artikkelia (22.3.), jossa maahanmuuton hyödyllisyyttä perusteltiin puolestaan vuonna 2050 maksettavien eläkemaksujen kautta.

Määritelmät on esitetty tekstin lopun viittauksissa. Sieltä löytyvät määritelmät maahanmuuttajan lapselle², käytetylle määritelmälle syrjäytyneisyydestä³ sekä toimeentulon saamisesta⁴ 22-vuotiaana.

Maahanmuuttajien lasten syrjäytyneet ja toimeentulotuen saajat 22-vuotiaana

Alla olevassa taulukossa on esitetty maahanmuuttajien 22-vuotiaita lapsia koskevia tietoja taustamaan (vanhempien syntymämaan) mukaan. Nämä maahanmuuttajien lapset ovat joko syntyneet Suomessa tai muuttaneet Suomeen, ennen kuin ovat täyttäneet 8 vuotta.

Taulukon sarakkeilla on esitetty taustamaiden lisäksi määritettyyn kohorttiin kuuluvien henkilöiden lukumäärät (N), syrjäytyneiden osuus (%) 22-vuotiaista sekä toimeentulotukea saaneiden osuus (%) 22-vuotiaista. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoista. Ulkomaataustaisten osalta otos sisältää kaikki maahanmuuttajien lapset. Suomi-taustaisten osalta kyse on yksinkertaisesta satunnaisotoksesta koko Suomen väestöstä.

Taustamaittaiset rivit on järjestetty syrjäytyneiden osuuden mukaan laskevassa järjestyksessä. Kiinan osalta toimeentulotukea saaneiden osuutta ei ole esitetty toimeentulotukea saaneiden liian pienen henkilölukumäärän vuoksi. Sama koskee Saksan osalta syrjäytyneiden osuutta.

Eniten syrjäytyneitä on Somalia- ja Irak-taustaisissa. Yllä olevan taulukon mukaan suurimmista maahanmuuttajaryhmistä Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien 22-vuotiailla lapsilla syrjäytyneisyys on suurinta. Suomessa syntyneistä tai alle 8-vuotiaana Suomeen muuttaneista somaleista 34 % oli syrjäytyneitä, kun he olivat 22-vuotiaita. Toiseksi suurinta syrjäytyneisyys oli Irak-taustaisilla 22-vuotiailla, joista syrjäytyneitä oli 24 %.

Suomen naapurimaillakin syrjäytyneisyys 2-kertaista kantaväestöön verrattuna. Suurimpien maahanmuuttajaryhmien 22-vuotiailla (Suomessa kasvaneilla) lapsilla syrjäytyneisyys on pienintä niillä, joiden taustamaa on joko Viro tai entinen Neuvostoliitto (sisältää Venäjän). Toisin sanoen syrjäytyneisyys on pienintä niillä, joiden taustamaa on Suomea lähellä. Silti myös näissä kahdessa ryhmässä syrjäytyneisyys on 2-kertaista verrattuna kantaväestöön.

Toimeentulotukea saaneet. Toimeentulotukea saaneiden osalta tulokset muistuttavat syrjäytyneiden osuuksia koskevia tuloksia. Kaikilla taustamaittaisilla ryhmillä toimeentulotukea 22-vuotiaina saaneiden osuudet ovat korkeampia kuin kantaväestöllä, jolla se on 11 %. Toimeentulotukea saaneiden osuudet vaihtelevat maahanmuuttajataustaisilla Saksa-taustaisten 15 %:sta Irak-taustaisten 50 %:iin.

Yhteenveto tuloksista. Syrjäytyneitä ja toimeentulotukea saaneita koskevien tulosten perusteella maahanmuuttajien lapset ”pärjäävät” heikommin kuin kantaväestön nuoret aikuiset keskimäärin. On syytä huomata, että tässäkin asiassa erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat suuret. Silti esitettyjen indikaattoreiden perusteella edes lähialueilta tulleiden maahanmuuttajien 22-vuotiaat lapset eivät pärjää yhtä hyvin kuin samanikäinen kantaväestö — vaikka nämä maahanmuuttajataustaiset lapset ovat joko syntyneet Suomessa tai muuttaneet Suomeen viimeistään 7-vuotiaina.

Näiden tulosten perusteella ei voi vielä sanoa, että miksi eri maahanmuuttajaryhmien Suomessa kasvaneet lapset pärjäävät kantaväestöä heikommin. Yksi (osa)selitys lienee ainakin siinä, että huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Joka tapauksessa maahanmuuttopoliittisia valintoja tehdessä — ja näiden valintojen vaikutuksia arvioitaessa — olisi syytä huomioida (viitaten HS:n artikkeliin 8.4.) maahanmuuttajien saamien lasten lukumäärän lisäksi myös näiden lasten odotusarvoinen pärjääminen (tai pärjäämättömyys) nykyisen, esimerkiksi tässä yhteydessä esitetyn tiedon, valossa.

2. Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutukset 22-vuotiaita koskevien tietojen perusteella

Henkilön julkisen talouden nettovaikutukset ovat tämän henkilön julkisen talouden tulojen (maksetut verot ja veronkaltaiset maksut) ja menojen (saadut tulonsiirrot, saatujen julkisten palveluiden menot) välinen erotus. Kun nämä nettovaikutukset lasketaan yhdelle henkilölle hänen syntymästänsä hänen kuolemaansa asti, puhutaan tämän henkilön julkisen talouden elinkaarivaikutuksista.

Nuorten (22-vuotiaiden aikuisten) tietoja voidaan käyttää sen arvioimiseen, millaiset maahanmuuttajien lasten odotusarvoiset elinkaarivaikutukset ovat. Vaikka osalla syrjäytyneistä (22-vuotiaista) nuorista aikuisista elinkaarivaikutukset ovat tulevaisuudessa koko väestön keskiarvoa paremmat, niin odotusarvoisesti (keskimäärin) heidän elinkaarivaikutuksensa jäävät koko väestön keskiarvoa negatiivisemmiksi.

THL:n minimiarvio vain peruskoulun käyneen henkilön elinkaarivaikutuksista: -370 000 euroa. THL julkaisi alkuvuodesta 2018 rekisteritietoihin perustuvan tutkimuksen syrjäytyneiden nuorten kustannuksista yhteiskunnalle (julkiselle taloudelle) koko heidän elinkaarensa aikana. Tutkimuksessa laskettiin rekisteritietoihin perustuen muun muassa, kuinka paljon enemmän vain peruskoulun käyneet saavat tulonsiirtoja ja kuinka paljon he maksavat vähemmän veroja sellaisiin nuoriin verrattuna, joilla on peruskoulun jälkeinen tutkinto.

Tutkimuksen tuloksen mukaan sellainen nuori, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, maksaa julkiselle taloudelle keskimäärin vähintään 370 000 euroa (enemmän kuin nuori, jolla tutkinto on). Edelleen tutkimuksen mukaan:

Summa [-370 000e] on tutkimuksen mukaan minimiarvio, sillä tarkastelun ulkopuolelle jää vielä lukuisia kustannuksia, kuten rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset.

Suomen Perustan tutkimuksen ennusteet maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutuksista. Suomen Perustan tutkimuksessa laaditaan elinkaarivaikutusten ennusteet Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien lapsille — sen perusteella, mitä lapsista tiedetään 22-vuotiaina (ks. tutkimuksen luku 8). Hyvin lyhyesti selostettuna nämä elinkaarivaikutusten ennusteet laaditaan siihen — luultavasti epärealistisen positiiviseen — oletukseen perustuen, että maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutukset ovat odotusarvoisesti samanlaiset kuin sellaisen kantaväestön elinkaarivaikutukset, jonka tiedot 22-vuotiaana ovat samanlaiset.

Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutusten ennusteiden odotusarvot vs. kantaväestö. Esitetään vielä lyhyesti Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutusten ennusteiden odotusarvot — sekä THL:n miniarviota käyttäen että Suomen Perustan menetelmää käyttäen. Nämä odotusarvot esitetään verrattuna kantaväestön elinkaarivaikutusten odotusarvoon, eli kantaväestön elinkaarivaikutusten odotusarvo on tässä yhteydessä tasan 0 euroa.

Elinkaariennusteiden odotusarvot Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien lapsille (kun huomioon ei oteta peruskoulun maahanmuuttajien lapsille suunnatun opetuksen menoja), euroa per henkilö:

Irak:

THL:n menetelmä: -112 200 euroa per henkilö.
Perustan tutkimus: -157 000 euroa per henkilö.

Somalia:

THL:n menetelmä: -177 400 euroa per henkilö.
Perustan tutkimus: -177 000 euroa per henkilö.

Erityisesti Somalia-taustaisten lasten kohdalla sekä THL:n menetelmällä että Perustan tutkimuksen menetelmällä päästään samoihin elinkaarivaikutustuloksiin (verrattuna kantaväestöön), eli odotusarvo on noin -177 000 euroa per henkilö verrattuna kantaväestöön. Toki on muistettava, että THL:n luku on vain minimarvio ja Perustan tulokset muodostuvat todennäköisesti liian positiivisesta oletuksesta (että maahanmuuttajien lapset pärjäävät yhtä hyvin kuin samanlaiset tiedot omaavat 22-vuotiaat kantaväestön nuoret aikuiset).

Lasten yhteenlasketut elinkaarivaikutukset per Irakissa ja Somaliassa syntynyt nainen. Kun yllä esitetyt yksittäisten maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutusten ennusteiden odotusarvot kerrotaan Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajanaisten saamien lasten määrän odotusarvolla, niin tulokseksi saadaan odotusarvo yhden naisen saamien lasten elinkaarivaikutusten summalle.

HS:n artikkelissa (8.4.) maahanmuuttajanaisten odotusarvoinen lasten määrä (eli kokonaishedelmällisyysluku) on Somaliaa koskien 4,3 ja Irakia koskien 3,0. Suomen Perustan tutkimuksessa nämä luvut ovat kuitenkin pienempiä: 3,5 Somalialle ja 2,6 Irakille. Ero johtuu nähdäkseni kahdesta syystä: Ensiksi, kaikki lapset eivät vaikuta muuttavan äitiensä mukana Suomeen (ainakaan samana vuonna kuin äidit). Toiseksi, Suomeen on tehty viime vuosina paljon perheenyhdistämisiä (vuoden 2015 seurauksena), ja juuri Suomeen tulleilla hedelmällisyysluvut ovat korkeampia.

Joka tapauksessa, kun käytetään mainittuja ”pieniä” kokonaishedelmällisyyslukuja, Irakissa ja Somaliassa syntyneiden (ja koko iäksi Suomeen jäävien) naisten saamien lapsien yhteenlaskettujen elinkaarivaikutusten odotusarvot ovat:

Irak: -434 000 euroa per nainen.
Somalia: -674 000 euroa per nainen.

Yhteenveto: Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien lasten syrjäytyneisyys tulee kalliiksi. Esitetyt maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutusten odotusarvot (per nainen) osoittavat, että ensimmäisen maahanmuuttajasukupolven lisäksi myös heidän lapsensa tulevat odotuarvoisesti kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle.

Näihin suuriin miinusmerkkisiin lukuihin päästään, vaikka oletetaan, että maahanmuuttajien lapset pärjäävät yhtä hyvin kuin kantaväestö, kun otetaan huomioon, mitä heistä tiedetään 22-vuotiaina. Suunnilleen samansuuruisiin tuloksiin päästään riippumatta siitä, että käytetäänkö viitattua THL:n minimiarviota syrjäytymisen aiheuttamille vaikutuksille vai Suomen Perustan tutkimuksessa käytettyä menetelmää. Todelliset miinusmerkkiset julkisen talouden nettovaikutukset voivat siten olla helposti vielä paljon negatiivisempia kuin tässä esitetyt.

Tämän kirjoituksen alussa viitattiin Helsingin Sanomien artikkeliin (8.4.2019), jossa todettiin:

Suomen syntyvyys on pahassa syöksykierteessä. Maahanmuuttajataustaisten naisten ansiosta kierre ei ole niin paha kuin se olisi ilman heitä. 

Todetaan tähän lainaukseen viitaten näin tekstin loppuun, että pelkästään syntyvien lasten määrien tarkastelu on varsin kapea-alaista. Erityisesti kun asiaa lähestytään Suomen julkisen talouden kannalta, pelkkien syntyvyyslukujen (tai oikeastaan hedelmällisyyslukujen) sijaan olisi hyvä ottaa huomioon, kuinka hyvin — tai huonosti — edelliset Suomessa kasvaneet maahanmuuttajien lapset ovat pärjänneet.

Viitteet:

Ikäryhmän (22-vuotiaat) valinta:

Ikäryhmän ylärajan valinta: Tutkimusaineistoon, joka ulottuu vuoteen 2014 asti, kuului joidenkin maahanmuuttajaryhmien osalta hyvin vähän sellaisia maahanmuuttajien lapsia, jotka olivat vähintään 25-vuotiaita ja olivat joko muuttaneet Suomeen alle 8-vuotiaina tai syntyneet Suomessa. Maahanmuuttajien lasten alle 25-vuotiaiden ikäryhmissä oli yleisesti yli 15-vuotiaita koskien sitä vähemmän henkilöitä, mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kyse. Tästä syystä halusin valita mahdollisimman pienen (nuoren) iän siksi ikävuodeksi, jonka pohjalta tiedot varsinaisessa tutkimustekstissä laadittavia ennusteita varten poimittaisiin. Näin valittavalle iälle muodostui yläraja.

Ikäryhmän alarajan valinta: Alarajan ikävalinnalle muodosti ensiksi se, että alle 20-vuotiaita henkilöitä koskien tutkimusaineistosta ei löydy sellaisia tietoja, jotka ennustaisivat henkilöiden tulevia nettovaikutuksia (tai eroja tulevien nettovaikutusten odotusarvossa)yli 30-vuotiaina (ks. varsinaisen tutkimustekstin luku 8 maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutusten mallinnuksesta). En valinnut varsinaisessa tutkimustekstissä laadittavien mallien aineistoiksi myöskään 20- enkä 21-vuotiaita. Tämä johtuu siitä, että mallinnusaineistona käytettävässä Suomessa syntyneiden väestössä miehillä vuoden lopun pääasiallinen toiminta oli asevelvollisuuden suorittaminen 20-vuotiailla 24 %:lla ja 21-vuotiailla 5 %:lla näistä väestöistä vuosina 2005–2011. Koska uskoin henkilön pääasiallisen toiminnan vaikuttavan nettovaikutuksiin yli 30-vuotiaana, en valinnut mallinnusaineistojen iäksi 20–21-vuotiaita, koska asevelvollisuuden suorittaminen pääasiallisena toimintana kohdistui juuri näihin ikävuosiin, enkä pitänyt asevelvollisuuden suorittamista sellaisena mittarina, joka maahanmuuttajaryhmillä ennustaisi samalla tavalla tulevia nettovaikutuksia kuin Suomessa syntyneiden kantaväestössä. Koska 22-vuotiailla kantaväestön miehillä asevelvollisuus oli pääsiallisena toimintana vain 1,3 %:lla väestöstä, pidin 22-vuotiaita sopivana alarajana ikävuodelle, jonka pohjalta tulevia nettovaikutuksia mallinnettaisiin.

Edellä mainituista syistä johtuen käytin 22-vuotiaiden tietoja mallintamaan ja ennustamaan nettovaikutuksia 32–35-vuotiaana ja palkkasummia 35–39-vuotiaana (maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutusmallinnuksen yhteydessä koko tutkimustekstin luvussa 8).

Maahanmuuttajan lapsi on laajempi käsite kuin tutkimuksen I osassa käytetty käsite toisen sukupolven maahanmuuttaja (luku 3). Toisen sukupolven maahanmuuttaja vastaa määritelmänä Tilastokeskuksen käyttämää taustamaan käsitettä (ks. väestörakenne: käsitteet). Ero toisen sukupolven maahanmuuttajan ja maahanmuuttajan lapsen välillä on, että maahanmuuttajien lapsiin kuuluvat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, kun toisen sukupolven maahanmuuttajiin kuuluvat vain Suomessa syntyneet maahanmuuttajien lapset. Toisen sukupolven maahanmuuttajat ovat toisin sanoen osajoukko kaikista maahanmuuttajien lapsista. Lisäksi tässä tutkimuksessa sisällytän maahanmuuttajien lapsiin kaikki ne henkilöt, joilla on ainakin yksi tiedossa oleva vanhempi, joka on syntynyt ulkomailla. Toisen sukupolven maahanmuuttajat määritin tutkimuksen I osassa niin, että joukkoon kuuluvat vain ne henkilöt, joiden kaikki tiedossa vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

Syrjäytyneisyys 22-vuotiaana. Syrjäytyneeksi määritän sellaisen 22-vuotiaan, jolla ei ole vähintään 2. asteen koulutusta eikä hän ole työllinen eikä opiskelemassa. Tämä määritelmä on lähellä Pekka Myrskylän käyttämää määritelmää (ks. YLE: 25.4.2012) sekä OECD:n käyttämää määritelmää (ks. YLE: 15.9.2016) syrjäytyneestä. Myrskylän käyttämästä määritelmästä oma määritelmäni eroaa siinä, että Myrskylän määritelmässä syrjäytyneitä eivät ole henkilöt, jotka ovat kotona hoitamassa lasta, vaikka he muuten täyttäisivät käyttämäni syrjäytyneen määritelmän. Joka tapauksessa 22-vuotiaille Suomessa syntyneille esittämäni luvut syrjäytyneiden 22-vuotiaiden osuudesta ovat lähelllä Myrskylän lukua 15–29-vuotiaille suomen- ja ruotsinkielisille. OECD:n määritelmässä ei huomioida suoritettua 2. asteen tutkintoa, joten OECD:n määritelmän mukaan syrjäytyneiden osuus on korkeampi kuin Myrskylän ja itse käyttämäni määritelmän mukaan mitattuna.

Toimeentulotuen saaminen 22-vuotiaana. Tieto koskien toimeentulon saamista vuoden aikana kertoo, onko henkilö saanut yli nolla euroa toimeentulotukea sen vuoden aikana, jolloin hän täytti 22 vuotta.

<< Edellinen Seuraava >>