Suomen Perusta on julkaissut päivitetyn version Samuli Salmisen tutkimuksesta ’Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot’. Olemme päivittäneet myös kuntaluvut.fi-tietokannan, joka tarjoaa helpon tavan tutustua tutkimuksen keskeisiin havaintoihin, joihin sisältyvät muun muassa kuntakohtaiset tiedot eri maahanmuuttajaryhmien työllisyydestä, saamista tulonsiirroista ja maksamista veroista.
Espoon pitkäaikaisen kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän usein esiin nostama havainto siitä, miten maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu nostaa verotuloja nopeammin julkisten palveluiden kysyntää, on myös hyvin todettavissa tutkimuksesta, joka sisältää maahanmuuton julkisen talouden avainluvut eri kunnissa.
Erilaisten sosioekonomisten mittarien lisäksi tutkimuksen nyt julkaistu versio sisältää uutena elementtinä tiedot maahanmuuttajataustaisen väestön määrän kuntakohtaisesta kasvusta. Luvut osoittavatkin, että maahanmuuttajataustaisen väestön kasvu voi olla paikallisella tasolla erittäin nopeaa: näin on etenkin pääkaupunkiseudulla, jonka asukkaista kohta jo neljännes on maahanmuuttajataustaisia, mutta myös monilla pienemmilläkin paikkakunnilla.
Suomen Perusta toivoo, että maahanmuuton kuntakohtaisia tilastotietoja käsittelevä tutkimus ja tietokanta antavat kuntapäättäjille, viranhaltijoille ja tavallisille kansalaisille uutta tietoa maahanmuuton avainluvuista paikallisella tasolla.
Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot löydät osoitteesta www.kuntaluvut.fi
Videolla tutkija Samuli Salminen esittelee maahanmuuton kuntakohtaisten tilastotietojen päivityksen sekä nostaa esiin muita maahanmuuttoa käsitteleviä tutkimuksia. Aiheesta on keskustelemassa kansanedustaja Joakim Vigelius.
Lisätietoja:
Samuli Salminen
tutkija
041 721 3396 / [email protected]
Poimintoja kuntakohtaisista tilastotiedoista:
Väestöosuuksien muutoksia alle 16-vuotiaista 2015 -> 2023, esimerkkejä:
- Vantaa: 20,2 % -> 34,5 %
- Pietarsaari: 9,6 -> 22,6 %
- Espoo: 15,6 % -> 27,8 %
- Kerava: 10,9 % -> 22,7 %
- Turku: 16,2 % -> 24,4 %
Maahanmuuttajat saavat kunnan kantaväestöä enemmän sosiaalietuuksia (erityisesti toimeentulotuki, työttömyysetuudet) lähes kaikissa Suomen kunnissa
Osuus kunnista (%), joissa maahanmuuttajat saivat kunnan kantaväestöä enemmän sosiaalietuuksia:
Maahanmuuttajat pärjäävät kunnan kantaväestöä heikommin (keskipalkat, työllisyys). lähes kaikissa Suomen kunnissa
Osuus kunnista (%), joissa maahanmuuttajien sosioekonomiset mittarit kunnan kantaväestöä heikommat:
Espoon työttömistä yli 40 % vieraskielisiä – Entä muut Suomen 308 kuntaa?
- Maahanmuuttajataustaisten osuus kunnan kaikista työttömistä vuoden 2022 lopussa, esimerkkejä:
- Närpiö: 65,5 %
- Korsnäs: 57,3 %
- Maarianhamina: 43,9 %
- Vantaa: 43,6 %
- Helsinki: 34,0 %
- Kauniainen: 30,0 %
- Turku: 27,9 %
- Kerava: 25,9 %
- Tampere: 16,7 %.
Tampere
- Toimeentulotuen saajia Tampereella vuonna 2022:
- Isot pakolaismaat: 49,4 %.
- Suomalainen kantaväestö: 9,3 %.
Kerava
- Osuus kaikista maksetuista toimeentulotuista vuonna 2022:
- Kaikki ulkomaat yhteensä: 32,2 %.
- Suomalainen kantaväestö: 67,8 %.
Turku
- Työllisyysasteet vuoden 2022 lopussa:
- Kaikki ulkomaat yhteensä: 56,2 %.
- Suomalainen kantaväestö: 71,0 %.
”Väestö kasvaa, mutta verotulot eivät”
Rahoitusvaje kunnan taloudelle vuonna 2022
Helsinki: -318,4 Me.
Espoo: -179,6 Me.
Vantaa: -141,0 Me.
Tampere: -41,4 Me.
Turku: -53,9 Me.
Oulu: -15,7 Me.
Koko Suomi: -862,5 Me.
Kaikki maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot löydät: www.kuntaluvut.fi