Suomen Perustan Taloustutkimukselta tilaaman kyselytutkimuksen mukaan reilu puolet suomalaista (53 %) kannattaa Suomen irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Irtautumista vastusti 24 % ja kantaansa ei osannut sanoa 23 % vastaajista. Suurinta irtautumisen kannatus oli perussuomalaisten (82 %) ja kokoomuksen (76 %) kannattajien keskuudessa. Vähiten irtautumista kannatettiin vasemmistoliiton (22 %) ja vihreiden (30 %) kannattajien joukoissa. Kristillisten kannattajista irtautumista kannatti 63 %, keskustan 61 %, ruotsalaisten 59 %, Liike Nytin 50 % ja sosialidemokraattien 49 %. Irtautumisen kannattajia oli vastustajia enemmän...

Suomen Perusta on julkaissut päivitetyn version Samuli Salmisen tutkimuksesta ’Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot’. Olemme päivittäneet myös kuntaluvut.fi-tietokannan, joka tarjoaa helpon tavan tutustua tutkimuksen keskeisiin havaintoihin, joihin sisältyvät muun muassa kuntakohtaiset tiedot eri maahanmuuttajaryhmien työllisyydestä, saamista tulonsiirroista ja maksamista veroista. Espoon pitkäaikaisen kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän usein esiin nostama havainto siitä, miten maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu nostaa verotuloja nopeammin julkisten palveluiden kysyntää, on myös hyvin todettavissa tutkimuksesta, joka sisältää maahanmuuton julkisen talouden avainluvut eri kunnissa. Erilaisten sosioekonomisten mittarien lisäksi tutkimuksen nyt julkaistu versio sisältää...

Suomessa asuvan maahanmuuttajataustaisen väestön määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Samaan aikaan suomalaisten syntyvyys on ennätysalhaista. Maahanmuuttajataustaisia ihmisiä oli Suomessa kymmenen vuotta sitten 300 000 henkeä. Nyt heitä on jo 600 000. Nykyisellä maahanmuuton volyymillä määrä jälleen kaksikertaistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana reilusti yli miljoonaan. Maahanmuutto muuttaa samalla Suomea nopeammin kuin koskaan. Asiasta ei kuitenkaan käydä julkista keskustelua, vaikka vieraskielisen väestön määrän nopea kasvu ja väestöpohjan muuttuminen monikulttuurisemmaksi ovat huomattavasti olennaisempia kysymyksiä kuin mikään veropoliittinen ratkaisu, sote- tai taksiuudistus tai Suomen jäsenyys missään kansainvälisessä järjestössä....

Maahanmuutto, suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuttajien korkea lapsiluku muuttavat Suomen väestörakennetta nopeaa vauhtia. Suomeen kohdistuva maahanmuutto alkoi käytännössä vasta 1990-luvun taitteessa, mutta olemme viime vuosina ottaneet pitempään maahanmuuton kohdemaina olleita Euroopan maita vauhdilla kiinni maahanmuuton määrissä. Vuonna 2022 Suomeen muutti kaikkiaan noin 50 000 ihmistä (nettomuutto 34 000). Vuonna 2023 muuttojen kokonaismäärä oli huimat noin 72 000 (nettomuutto 58 000), kun 20 000 ukrainalaista kirjautui pysyviksi maahanmuuttajiksi. Vuonna 2024 maahanmuuton kokonaismäärä näyttäisi pysyvän noin 50 000 muuttajan vuosivauhdissa. Ulkomaalaistaustaisen väestön...

Kreikan avustamisesta liikkeelle lähteneiden ”kertaluonteisten ja tarkkarajaisten” EU-tukipakettien sarjan viimeisin näytös oli alkujaan koronapakettina lanseerattu, mutta nykyään elpymisvälineenä tunnettu vuonna 2021 hyväksytty paketti, joka rahoitettiin jäsenmaiden yhteisvelalla. Tukipaketin suurin avustusten saaja on ollut Italia, jonka tukeminen oli suunnitteilla jo ennen koronan rantautumista Eurooppaan. Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Viren on osallistunut aktiivisesti EU-tukipaketeista ja euroalueen taloudesta käytyyn keskusteluun jo vuosien ajan. Tässä teoksessa läpivalaistaan EU:n elpymispaketin syntyhistoriaa Virenin vuosina 2020-2021 kirjoittamien artikkelien kautta, joissa pääosassa on paketin puolesta esitettyjen argumenttien kriittinen analysointi....