Suomi ja koko Eurooppa ovat suurimman kriisinsä edessä sitten toisen maailmansodan. Suomen Perusta -ajatuspajan ajankohtaiskatsauksessa Siirtolaiskriisi – puheenvuoroja muuttoliikkeen syistä ja seurauksista aihetta käsittelevät omissa artikkeleissaan kansanedustaja Simon Elo, dosentti Arto Luukkanen ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos. Teoksessa valotetaan siirtolaiskriisin taustoja ja esitetään siihen ratkaisuehdotuksia, käsitellään median toimintaa kriisin aikana sekä pohditaan sitä, minkälaisia vaikutuksia maahanmuutolla on Suomelle ja muille eurooppalaisille yhteiskunnille.

Tutkimukset osoittavat, että toimittajat kannattavat enemmän arvoliberaaleja ja vasemmistolaisia puolueita kuin väestö keskimäärin. Osan toimittajista voidaan jopa nähdä elävän niin sanotun "punavihreän kuplan" sisällä, ilman kontakteja konservatiivisempiin ihmisiin - etenkään perussuomalaisten kannattajiin. Suomen Perusta -ajatuspajan raportissa Punavihreä kupla - perussuomalaiset ja media tiedetoimittaja Marko Hamilo käsittelee perussuomalaisten ja median ongelmallista suhdetta. Miten toimittajien arvomaailma vaikuttaa uutisointiin? Miten perussuomalaiset ovat itse onnistuneet medianhallinnassa? Hamilo käsittelee raportissaan näitä kysymyksiä ja esittää ajatuksia siitä, miten yhteiskunnallisen keskustelun tasoa saataisiin parannettua.

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa 1: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot, tarkastellaan maahanmuuton vaikutusta Suomen julkiselle taloudelle. Tarkemmassa tarkastelussa tässä tutkimuksen ensimmäisessä osassa ovat kymmenen suurimman maahanmuuttomaan maahanmuuttajien nettovaikutukset Suomen julkiselle taloudelle. (3., päivitetty painos.) Tutkimuksen internet-version ja tiivistelmän tutkimuksesta löydät tämän linkin kautta.

Suomen Perusta -ajatuspajan teoksessa Liberaalin dilemma – monikulttuurisuus ja vapaa yhteiskunta, filosofian maisteri Joona Räsänen pohtii liberalismin ja monikulttuurisuuden ongelmallista suhdetta. Miten ”positiivinen syrjintä” sopii yhteen ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kanssa? Hyväksytäänkö maahanmuuttajien omien tapojen suvaitsemisen varjolla ryhmien sisällä tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia? Miten maahanmuuttajien erilainen arvomaailma vaikuttaa koko yhteiskuntaan? Liberaalien arvojen ja monikulttuurisuuden yhteentörmäys synnyttää ongelmallisen yhtälön, varsinaisen liberaalin dilemman, jota jokaisen itseään liberaalina ihmisenä pitävän olisi hyvä pohtia.

Ruotsalainen kansankoti on ottanut viime vuosikymmenten aikana vastaan enemmän maahanmuuttajia kuin yksikään muu Pohjoismaa. Suomen Perusta -ajatuspajan julkaisemassa raportissa Kansankodin kuolinvuoteella – ruotsalainen hyvinvointivaltio ja maahanmuutto, valtiotieteen kandidaatti Simon Elo tarkastelee monikulttuurisen Ruotsin vaiettuja varjopuolia. Ennen kuin seuraamme maahanmuutossa Ruotsin viitoittamaa tietä, on syytä tarkastella maahanmuuton vaikutuksia ruotsalaiselle yhteiskunnalle.