Maahanmuutto & yhteiskunta

Maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset ovat Suomen Perusta -ajatuspajan keskeisiä tutkimusalueita. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta keskeisin kysymys on, ketä Suomessa asuu ja millä kriteereillä maahan otetaan uusia asukkaita. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus vaikuttavat jokaiseen yhteiskunnan osa-alueeseen: niin taloudellisiin kysymyksiin kuin yhteiskunnassa vallitsevaan luottamukseen ja turvallisuuteen.

Teemat:

1. Maahanmuutto ja julkinen talous

1.1 Toteutuneet julkisen talouden vaikutukset

Suomen Perusta on tutkinut laajasti maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia vuonna 2015 julkaistussa Samuli Salmisen tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 1 – toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot. Tutkimuksessa on laajojen rekisteriaineistojen perusteella laskettu eri maahanmuuttajaryhmien työikäisen väestön vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle, eli sitä maksaako keskimääräinen ryhmän edustaja enemmän veroja kuin käyttää palveluita ja saa tulonsiirtoja.

Vuonna 2015 julkaistut tulokset on esitetty yllä olevissa kuvioissa. Ne eivät sisällä työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja, eikä tuloksissa verrata ikärakententeeltaan täsmälleen samanikäisiä väestöjä.

Tästä syystä tuloksia täydennettiin marraskuussa 2019 työnantajamaksuilla. Samalla keskimääräisiä nettovaikutuksia vertaillaan samanikäiseen kantaväestöön nähden maassaoloajan mukaan. Nämä tulokset ovat alla taulukoissa (ja päivitetyn raportin s. 178):

Toteutuneet julkisen talouden vaikutukset: Keskeisimmät tulokset. Tutkimuksen keskeisiä johtopäätöksiä on se, että maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja. Kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan saksalaiset maksavat enemmän veroja kuin käyttävät palveluita ja saavat tulonsiirtoja.

Kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä Somaliasta ja Irakista tulevilla muuttajilla on taas erittäin negatiivinen vaikutus Suomen julkiselle taloudelle, ja keskimääräisen työikäisen Somaliasta tulevan muuttajan julkisen talouden vaikutus on vuodessa -21 140 euroa ja Irakista tulevan -18 000 euroa. Tulokset heikkenevät maassaoloajan kasvaessa.

Laajempia maahanmuuttajien tuloalueita tarkastellessa negatiivisin julkisen talouden vaikutus on Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian (LIPAKA) alueelta tulevilla muuttajilla, jotka aiheuttavat yhtä työikäistä kohden vuodessa keskimäärin -15 110 euron negatiivisen julkisen talouden vaikutuksen. Tämäkin tulos heikkenee maassaoloajan kasvaessa.

Laajempia muuttoalueita tarkastellessa positiivisin julkisen talouden vaikutus on länsimaista tulevilla muuttajilla, joiden julkisen talouden vaikutus on vain hieman negatiivisempi kantaväestöön verrattuna.

Työllisyysasteet:

Suomen Perustan tutkimuksesta käy myös ilmi, että maahanmuuttajien työllistyminen on varsinkin humanitaaristen muuttajien kohdalla erittäin heikkoa vielä vuosikymmenten maassaolon jälkeen. Esimerkiksi somalien ja irakilaisten työllisyysaste ei parin kymmenen maassavietetyn vuodenkaan jälkeen nouse kuin noin 40 % tasolle, mikä on kymmeniä prosenttiyksikköjä pienempi kuin suomalaisten noin 70 % oleva työllisyysaste.

1.2 Julkisen talouden elinkaarivaikutukset

Suomen Perusta julkaisi 18.3.2019 tutkimuksen Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia, jossa tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulevien maahanmuuttajien julkisen talouden elinkaarivaikutuksia verrattuna suomalaisiin.

Tutkimuksessa tuotiin ensimmäistä kertaa esiin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkiset palveluiden muuttajan koko elinkaaren aikana Suomen julkiselle taloudelle aiheuttama vaikutus.

Elinkaarivaikutukset: Keskeisimmät tulokset. Tutkimus muun muassa osoitti, että 20-24 vuotiaana Irakista tulevan muuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on -690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen -844 000 euroa. Keskimääräisen Somaliasta tulevan muuttajan elinkaarivaikutukset ovat taas -951 000 euroa ja lasten vaikutukset huomioiden mukaan -1 343 000 euroa.

Nämä luvut koskevat koko iäksi Suomeen jääviä. Tutkimuksen koko 673-sivuisessa tekstissä esitetään tulokset myös eri maassaoloajan todennäköisyyksien mukaan ja muun muassa eri ikäisinä Suomeen muuttaville. Kaikki odotusarvot ovat vähintään satoja tuhansia euroja miinuksella.

Vastaanoton ja kotouttamisen menot vain pieni osuus elinkaarivaikutuksista.

Julkisuudessa esitetään usein, että maahanmuuton kulut koostuvat pelkästään valtion budjetista suoraan löytyvistä turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanoton ja kotouttamisen menoista.

Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että nämä julkisuudessa paljon esillä olevat turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamiseen liittyvät kulut ovat vain noin 4 – 6 % siitä negatiivisesta julkisen talouden vaikutuksesta, minkä Irakista tai Somaliasta tuleva maahanmuuttaja aiheuttaa koko elinkaarensa aikana.

Tämä tarkoitaa esimerkiksi sitä, että vuonna 2015 Suomeen turvapaikanhakijoina tulleiden (ja Suomeen jääneiden) koko elinikänsä aikana aiheuttamia negatiivisia julkisen talouden vaikutuksia on vasta aloitettu maksamaan.

2. sukupolven syrjäytyneisyys on moninkertaista verrattuna kantaväestöön. Tutkimuksessa tuotiin myös esiin uutta tietoa toisen polven irakilais- ja somalialaistaustaisista nuorista aikuisista, jotka ovat käyneet Suomessa peruskoulun. Tuloksista ilmeni, että kyseisillä ryhmillä on kantaväestöön nähden 6 – 8 -kertainen todennäköisyys syrjäytyä. Myös muissa maahanmuuttajaryhmissä 2. sukupolven syrjäytyneisyys on kantaväestöä suurempaa.

1.3 Ulkomainen halpatyövoima tulee kalliiksi

Maahanmuutolla on julkisen talouden vaikutusten lisäksi vaikutuksia muun muassa työmarkkinoihin. Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen käsittelee EU:n ulkopuolelta tulevaa halpatyövoimaa ja siihen liittyviä ilmiöitä raportissa Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? – Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous (2018).

Keskeisimpien tulosten esite saatavuusharkinnasta ja ulkomaisesta halpatyövoimasta:

Kuinka kalliiksi ulkomainen halpatyövoima tulee flaijeri

”Halpatyövoimaraportin” keskeisimmät tulokset:

Raportissa nostetaan esiin, että matalapalkka-alojen työperäisestä maahanmuutosta:

1. Hyötyvät: halvempaa työvoimaa saavat yritykset sekä muuttajat itse.
2. Häviävät: kotimaiset matalapalkka-alojen työntekijät sekä Suomen julkinen talous.

Kotimaiset matalalapalkka-alojen työntekijät häviäjinä. Häviäjiksi ulkomaisen halpatyövoiman muutossa jäävät kotimaiset matalapalkka-alojen työntekijät, joiden palkkoihin ulkomaisella halpatyövoimalla on negatiivinen vaikutus. Ulkomainen halpatyövoima on valmis tekemään työtä suomalaisia matalammilla palkoilla ja heikommilla työehdoilla.

Suomen julkinen talous häviäjänä. Lisäksi matalapalkka-alojen maahanmuuton häviäjiin lukeutuu Suomen julkinen talous, jota ulkomainen halpatyövoima rasittaa. Ulkomaisen halpatyövoiman työllisyys, palkat ja nettotulonsiirrot muuttuvat pian maahanmuuton jälkeen suomalaista kantaväestöä negatiivisemmiksi.

Ulkomaisen halpatyövoiman nettotulonsiirrot ovat monesti kantaväestöä negatiivisemmat jo maahanmuuttovuonna, kun työllisyysaste on vielä 100 prosenttia. Pelkkä työllisyys ei ole nimittäin suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tae positiiviselle julkisen talouden vaikutukselle. Pienemmissä tuloluokissa työllistenkin julkisen talouden vaikutus on usein negatiivinen johtuen maksettujen verojen vähäisyydestä ja käytettyjen palveluiden ja saatujen tulonsiirtojen suuruudesta.

1.4 Maahanmuuttajien saamat toimeentulotuet

Suomen Perusta julkaisi helmikuussa 2020 tilastoraportin maahanmuuttajien saamista toimeentulotuista: https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuuttajien-toimeentulotuet/

Tiivistelmä toimeentulotukiraportin tuloksista: https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2020/02/Toimeentulotukiraportti_Tiivistelma_6_2_2020.pdf

Keskeisimmät tulokset. Tilastokeskuksen, THL:n ja Kelan rekisteritietojen pohjalta laaditun raportin keskeisimpiä tuloksia ovat:

1. Kokonaissummat:

• Maahanmuuttajat saivat 25 prosenttia kaikista Suomessa maksetuista toimeentulotuista vuonna 2018.
• Maahanmuuttajat saivat 40 prosenttia kaikista pääkaupunkiseudulla maksetuista toimeentulotuista vuonna 2018.
• Maahanmuuttajien osuus pääkaupunkiseuden tuista lähes tuplaantui vuosina 2007-2018, ja tämä johtuu lähes yksinomaan Lähi-Idästä tulleista maahanmuuttajista.

2. Toimeentulotuen saajaosuudet:

• Maahanmuuttajaryhmien välillä on valtavat erot toimeentulotuen saannissa.
• Pakolaismaista (Somalia, Irak, Afganista, Syyria) tulleista 60–70 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2017.

3. Saadut toimeentulotuet maassaoloajan mukaan:

• Maahanmuuttajien saaman toimeentulotuen määrä nousee maassaoloajan myötä verrattuna kantaväestöön.
• Pakolaismaissa syntyneillä (erityisesti Somalia ja Irak) keskimäärin saadut toimeentulotuet ovat yli 15-kertaiset verrattuna kantaväestöön 20 maassaolovuoden jälkeen.
• Myös kaikilla muilla ryhmillä lukuun ottamatta Itä-Aasiassa syntyneitä saadut keskimääräiset tuet ovat kantaväestöä suuremmat 20 maassaoloajan jälkeen.

4. Suomessa syntyneen 2. maahanmuuttajasukupolven saamat toimeentulotuet:

• Suomessa syntyneillä 2. maahanmuuttajasukupolven henkilöillä saadut toimeentulotuet ovat kaikilla suurimmilla maahanmuuttajaryhmillä suuremmat kuin samanikäisellä kantaväestöllä.
• Tämä viittaa siihen, että integraatiota ei tapahdu edes Suomessa syntyneessä 2. sukupolvessa.
• Monella 2. sukupolven maahanmuuttajaryhmällä saadut tuet ovat moninkertaiset samanikäiseen kantaväestöön nähden: esimerkiksi Somalia-taustaisista 19-vuotiaista 75 prosenttia on saanut toimeentulotukea.

1.5 Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot: www.kuntaluvut.fi

Suomen Perusta julkaisi maaliskuussa 2021 maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot. Kuntakohtaisten tilastotietojen lähteinä ovat Tilastokeskuksen rekisteriaineistot. Kuntakohtaiset tilastotiedot löytyvät osoitteesta: www.kuntaluvut.fi

Kuntakohtaiset tilastotiedot julkaistiin alun perin vuoden 2018 tietoja koskien. Tilastotiedot päivitettiin vuonna 2022 koskemaan vuotta 2020.

Keskustelua maahanmuuton kuntakohtaisista tilastotiedoista, ja niiden käytöstä kunnallispolitiikasssa Tampereella ja Vantaalla:

Kuntakohtaisten tilastotietojen raportti:

Sen lisäksi että maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot on julkaistu osoitteessa www.kuntaluvut.fi, kuntakohtaisia tilastotietoja ja niiden muodostamista Tilastokeskuksen rekisteriaineistoista käsitellään erikseen julkaistussa raportissa: https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2022/09/Kuntatilastoraportti_2022_28_8_versio.pdf

Raportin keskeisimmät tulokset löytyvät osoitteesta: https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/www-kuntaluvut-fi-maahanmuuton-kuntakohtaiset-tilastotiedot-kuntakarttana/

Taustatietoja tuloksista:

• Tilastotulokset ovat peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020.
• Tulokset ovat eri maahanmuuttajaryhmille ja suomalaiselle kantaväestölle kunnittain.
• Maahanmuuttajaryhmissä ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntynyt 2. sukupolvi ovat yhdessä. Tiedot henkilön taustamaasta tulevat Tilastokeskukselta.
• Kuntakohtaiset tiedot koskevat esimerkiksi sosiaalietuja, työllisyysasteita, palkka- ja yrittäjätuloja sekä maksettuja kunnallisveroja verrattuna kunnan suomalaiseen kantaväestöön.

Keskeisimpiä tuloksia:

• Maahanmuuttajat saavat kunnan suomalaista kantaväestöä enemmän sosiaalietuuksia (toimeentulotuki, työttömyysturvaetuudet) noin 90 % Suomen kunnissa. Maahanmuuttajaryhmistä heikoiten pärjäävät ne, joilla on taustamaana jokin isoista pakolaismaista (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria).
• Maahanmuuttajien sosioekonomiset mittarit (maksetut kunnallisverot, palkka- ja yrittäjätulot, työllisyysaste ja koulutusaste) ovat kunnan suomalaista kantaväestöä heikommat lähes kaikissa Suomen kunnissa. Tämä koskee kaikkia eriteltyjä maahanmuuttoryhmiä.
• Maahanmuuttajien maksamat kunnallisverot jäävät kauaksi suomalaisen kantaväestön maksamista kunnallisveroista. Koko Suomen osalta kaikkein maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen mediaani on vain 39,8 prosenttia suomalaisen kantaväestön mediaanista.
• Maksetuilla kunnallisveroilla rahoitetaan pitkälti kuntien järjestämät peruspalvelut. Maahanmuuttajien kantaväestöä pienemmiksi jäävät kunnallisverot aiheuttavat kuntien talouteen rahoitusvajeen. Tämän rahoitusvajeen suuruus oli noin -644 miljoonaa euroa kaikkien Suomen kuntien yli summattuna vuonna 2020.

Kuntakohtaisia tilastotietoja ja niistä muodostettuja yhteenvetoja (koskien vuoden 2018 lukuja) käsiteltiin myös Tuumaustunnilla 14.12.2020:

1.6 Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla: www.lähiöluvut.fi

Julkaisimme maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla osoitteessa: www.lähiöluvut.fi.

Nettisivuilla www.lähiöluvut.fi maahanmuuton tilastoja voi tarkastella alue kerrallaan: oppilaaksiottoalueittain Helsingissä ja kaupunginosittain Espoossa ja Vantaalla.

Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot julkaistiin Tuumaustunnilla 23.3.2023. Julkaisuvideolla esitellään muun muassa aluekohtaisten tilastotietojen keskeisimpiä tuloksia:

Keskeimmät tulokset aluekohtaisista tilastotiedoista löytyvät esimerkiksi Tuumaustunnilla esitetystä powerpoint-esityksestä. Voit ladata powerpoint-esityksen klikkaamalla alla olevaa kuvaa:

Keskeisimpiä tuloksia, jotka löytyvät Tuumaustunnin powerpoint-esityksestä, ovat:

• Historiallisen nopeat väestönmuutokset vuosina 1990–2020:
  • Suuret erot alueiden välillä. Esimerkiksi Helsingissä Merilahden koulun (Meri-Rastila) oppilasalueella ulkomaalaistaustaisten osuus noussut muutamasta prosentista (vuonna 1990) noin 60 prosenttiin (vuonna 2020). Samaan aikaan eteläisessä Helsingissä ja pientalovaltaisessa Pakilassa ei ole tapahtunut käytännössä muutoksia. Koillisessa ja itäisessä Helsingissä ulkomaalaistaustaiset ovat pääasiassa ei-länsimaalaisia, etelässä ja Pakilassa länsimaalaisten osuus maahanmuuttajista on suuri.
  • Vastaavat esimerkit Vantaalla ovat Havukosken ja Ylästön kaupunginosat.
  • Väestöosuuksien muutokset voivat olla todella nopeita: esimerkkeinä tästä Maatullin koulun oppilasalue Helsingissä ja Karakallion kaupunginosa Espoossa.
  • Muutokset voivat olla hyvin erilaisia myös naapurialueilla: esimerkkinä Maatullin koulun (nopea maahanmuuttajaosuuden kasvu) ja Tapanilan koulun (ei juuri muutoksia) oppilasalueet, joiden välissä on vain päärata.
• Maahanmuuttajat ovat ”yliedustettuina” ARA-vuokra-asuntojen sekä kaikkien uusien ja vanhojen vuokra-asuntojen asukkaissa:
  • Helsinki: 33 % ARA-asukkaista ulkomaalaistaustaisia (17,5 % väestöstä).
  • Espoo: 38,7 % ARA-asukkaista ulkomaalaistaustaisia (20,0 % väestöstä).
  • Vantaa: 41,1 % ARA-asukkaista ulkomaalaistaustaisia (22,5 % väestöstä).
  • Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria: Kun joillakin alueilla yli 50 % ARA-asukkaista on maahanmuuttaajataustaisia (esimerkiksi Helsingin Puistola (56 %), Espoon Laajalahti (64 %) ja Vantaan Länsimäki (63 %)), niin eteläisessä Helsingissä ARA-asukkaista monella alueella yli 85 % kuuluu suomalaiseen kantaväestöön.
  • Uusien eli 2010-luvulla rakennettujen kaikkien vuokratalojen maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osuudet ovat suurimmat Helsingissä Vesalan koulun oppilasalueella (69, 1 %), Espoossa Espoon keskuksessa (50,6 %) ja Vantaalla Kivistössä (34,3 %).
  • Toisaalta esimerkiksi Helsingissä Arabian koulun alueella vastaava osuus on 13,5 %.
  • Vanhojen eli ennen vuotta 2010 rakennettujen vuokra-asuntojen asukkaissa osuudet ovat uusia vuokra-asuntoja suuremmat: Esimerkiksi Vantaan Havukoskella vanhojen vuokra-asuntojen asukkaista maahanmuuttajataustaisia on 62,4 % kaikista asukkaista.
• Maahanmuuttajien keskimäärin heikko pärjääminen: enemmän etuuksia, pienemmät palkat ja maksetut kunnallisverot –> Espoon kaupunginjohtaja: ”Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset”:
  • Espoon kaupunginjohtajan (HS 4.3.2019) mukaan ”Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset”.
  • Syynä tähän on, että maahanmuuttajat ovat yliedustettuina kalliissa palveluissa, mutta toisaalta he keskimäärin osallistuvat niiden rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta vain noin 50 % kantaväestön määrästä per henkilö eli toisin sanoen: ”väestö kasvaa, mutta verotulot eivät” (Helsingin Uutiset 2.11.2019).
  • Erityisen heikkoja sosioekonomiset mittarit ovat isoista pakolaismaista kotoisin olevilla: palkka- ja yrittäjätulojen mediaani on useilla PK-seudun alueilla (ja koko Helsingin, Espoon ja Vantaan tasolla yhteensä) tasan 0 euroa. Samalla toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä on monella alueella yli 50 % väestöstä.
  • Myös yleisesti ottaen kaikilla maahanmuuttajilla yhteensä palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvot jäävät kauaksi kantaväestöstä: Esimerkiksi yhdessäkään Vantaan kaupunginosassa maahanmuuttajien palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo ei yllä Vantaan suomalaisen kantaväestön keskiarvoon.
• Johtopäätökset tulevasta kehityksestä: Nykyinen maahanmuuttopolitiikka ja ennätyksellinen uusien halpojen vuokra-asuntojen rakentaminen:
  • Suomalaista kantaväestöä heikommin pärjäävien maahanmuuttajien osuuden kasvu PK-seudulla jatkuu. Poikkeuksen tästä tekevät eteläisen Helsingin kaltaiset kalliit asuinalueet sekä pientalovaltaiset alueet kuten Pakila Helsingissä ja Ylästö Vantaalla.
  • Maahanmuuttajat tulevat (menneisyydestä poiketen) erityisesti Euroopan ulkopuolelta.
  • Suomalainen kantaväestö keskittyy PK-seudulla alueille, joissa kantaväestön osuus on vielä hyvin korkea. Tämä koskee erityisesti alle kouluikäisiä lapsia sisältäviä lapsiperheitä (kouluvalinta), jotka voivat myös muuttaa kokonaan pois PK-seudulta.

Taustatietoja tuloksista:

• Tilastotulokset ovat peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020.
• Tulokset ovat eri maahanmuuttajaryhmille ja suomalaiselle kantaväestölle kunnittain.
• Maahanmuuttajaryhmissä ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntynyt 2. sukupolvi ovat yhdessä. Tiedot henkilön taustamaasta tulevat Tilastokeskukselta.
• Aluekohtaiset tiedot koskevat esimerkiksi sosiaalietuja, työllisyysasteita, palkka- ja yrittäjätuloja sekä maksettuja kunnallisveroja verrattuna kunnan suomalaiseen kantaväestöön.

Tarkat kuvaukset aluekartan tilastotiedoista ja niiden lähteistä Tilastokeskuksella kuvataan erillisessä raportissa Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla. Pääset lukemaan raporttia klikkaamalla sen etukantta alla:

1.7 Lisää tietoa maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista

Maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista löydät lisää tietoa muun muassa:

• Samuli Salmisen tutkimuksista:
  — Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 1 – toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot
  — Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia
  — Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? – Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous
  — Maahanmuuttajien saamat toimeentulotuet
• Simo Grönroosin kirjoittamasta katsauksesta Mitä maahanmuutto maksaa? – katsaus maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksiin 
• Professori Matti Virenin raportista Maahanmuutto -talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu?

Maahanmuuttajien taloudellisia vaikutuksia ovat sivunneet tutkimuksissaan myös muut tutkimuslaitokset kuten:

• Kela: Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö vuonna 2011
• Eläketurvakeskus/PTT/Kela: Maahanmuuttajat työmarkkinoilla
• VATT (Matti Sarvimäki): Labour Market Integration of Refugees.

2. Monikulttuurisuus ja yhteiskunnan vakaus

Lisääntyvä monikulttuurisuus rapauttaa yhteiskunnan sisäistä luittamusta. Suomalaisen yhteiskunnan parhaina piirteinä pidetään usein turvallisuutta ja sitä, että ihmisten on Suomessa helppo luottaa toisiinsa, sopimuksista pidetään kiinni ja lakia kunnioitetaan. Maahanmuuton myötä kasvavan monikulttuurisuuden nähdään juhlapuheissa rikastuttavan kulttuuria ja yhteiskuntaa. Monikulttuurisuuden ja etnisen moninaisuuden kasvulla on kuitenkin monia negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka rapauttavat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpänä voimavarana pidettyä sosiaalista pääomaa.

Yhdysvaltalainen sosiologi Robert Putnam on tutkinut paljon kansalaisyhteiskuntaan ja sosiaaliseen pääomaan liittyviä kysymyksiä ja hänen tutkimuksissaan tulee esille myös etnisen moninaisuuden negatiivinen vaikutus yhteiskunnassa vaikuttavaan luottamukseen. Putnamin tutkimusten mukaan mitä monietnisempi alua, sitä vähemmän ihmiset luottavat kanssaihmisiin, päättäjiin ja mediaan, sitä vähemmän ihmiset antavat rahaa hyväntekeväisyyteen ja osallistuvat hyväntekeväisyystoimintaan ja sitä heikommaksi ihmiset yleisesti kokevat elämänlaatunsa.

Turvallisuuden heikkeneminen. Monikultuurisuuden kasvu vaikuttaa myös suoraan turvallisuuteen rikollisuuden muodossa. Suomessa Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksella / Krimolla on tarkat tilastot eri maahanmuuttajaryhmien tekemistä rikoksista. Esimerkiksi väkivalta. ja seksuaalirikoksissa maahanmuuttajat ovat huomattavasti yliedustettuina kantaväestöön nähden. Suomessa tehdyistä raiskauksista noin kolmannes on maahanmuuttajien tekemiä ja Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat muutajat syyllistyvät kantaväestöön nähden noin 10-18 kertaisesti useammin raiskausrikoksiin. Jengirikollisuus ja terrorismi ovat myös maahanmuuttoon liittyviä turvallisuusuhkia, jotka uhkaavat myös Suomea.

Islam ja eri yhteisöjen arvojen yhteentörmäykset. Islamin ja länsimaisten yhtiskuntien arvojen törmäys aiheuttaa monenlaisia ristiriitoja. Vielä pidemmälle edetessään suuret etniset ja kultuurilliset yhteiskunnan jakolinjat saattavat hajottaa koko yhteiskunnan. Esimerkiksi monet Lähi-idän konflikteista johtuvat eri etnisten- ja uskonnollisten ryhmien, kuten sunni- ja shiiamuslimien tai kurdien ja arabien välisistä ristiriidoista. Samanlaiset konfliktit rantautuvat Eurooppaan ja Suomeen monikultuurisuuden kasvun myötä.

Väestönmuutokset. Suomen ja muiden Euroopan valtioiden heikko syntyvyys yhdistettynä laajamittaisiin väestöliikkeisiin voi myös aiheuttaa pitemmällä aikavälillä historialliset mittasuhteet saavuttavia väestönmuutoksia. Yksin Afrikan väestön on ennustettu nelinkertaistuvan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä ja eurooppalaisten edessä voi olla sama kohtalo kuin minkä esimerkiksi Amerikan intiaanit tai Australian aboriginaalit ovat nähneet viime vuosisatojen kuluessa.

Suomen Perustan julkaisut monikulttuurisuuteen ja yhteiskunnan vakauteen liittyen

Monikulttuurisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia käsitellään muun muassa:

• Simo Grönroosin ja Marko Hamilon teoksessa Maahanmuutto – kriitikon käsikirja.
• Joona Räsäsen kirjoittamassa analyysissä Liberaalin dilemma – monikulttuurisuus ja avoin yhteiskunta.
• Seitsemän näkymää Suomelle teoksessa julkaistussa Simo Grönroosin kirjoittamassa artikkelissa Kansallisvaltio vai monikulttuurinen yhteiskunta?

3. Maahanmuuttopolitiikka

Poliittiset päätökset vaikuttavat muuttoliikkeisiin. Suurista muuttoliikkeistä puhutaan usein kuin luonnonilmiöistä, joihin ei voitaisi vaikuttaa poliittisin päätöksin. Todellisuus kuitenkin on, että jokainen itsenäinen valtio voi poliittisin päätöksin vaikuttaa siihen, miten rajoja valvotaan ja ketä otetaan maahan asumaan.

Humanitaarinen maahanmuutto haitallista vastaanottaville yhteiskunnille ja on tehoton tapa auttaa. Toisen maailmansodan jälkimainingeissa solmittuihin pakolaissopimuksiin perustuva humanitaarinen maahanmuutto on tällä hetkellä ongelmallisin maahanmuuton osa-alue. Humanitaarisin perustein Suomeen muuttaa kasvavassa määrin ihmisiä, joilla on negatiivinen vaikutus suomalaisen yhteiskunnan julkiselle taloudelle, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudentunteelle ja turvallisuudelle.

Humanitaarinen maahanmuutto ei myöskään ole tehokas eikä tasapuolinen tapa auttaa maailman hätää kärsiviä, joista valtaosa elää heikoissa oloissa lähellä kriisialueita. Oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa olisikin käyttää globaaliin hyväntekeväisyyteen resurssoidut rahat paikan päällä tapahtuvaan auttamiseen, jolloin apu saavuttaisi oikeat ihmiset ja suurempaa ihmismäärää voitaisiin auttaatasapuolisesti.

Humanitaarinen apu paikan päälle. Brittiläiset kehitysmaatutkijat Alexander Betts ja Paul Collier ovat luoneet suuntaviivoja pakolaisjärjestelmän uudistamisesta siten, että humanitaarisesta maahanmuutosta siirryttäisiin paikan päällä tapahtuvaan humanitaariseen auttamiseen, jossa pakolaisleireistä kehitettäisiin oikeita kaupunkeja, joissa ihmisten olisi hyvä elää, opiskella ja tehdä työtä. On poliittinen päätös jatkaako Suomi humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanottamista ja käyttää yksin vastaanottojärjestelmän ylläpitämiseen vuosittain satoja miljoonia euroja, vai lopetetaanko humanitaarinen maahanmuutto ja keskitetään tuki pakolaisleireille.

Halpatyövoima EU:n ulkopuolelta ja muut maahanmuuton osa-alueet. Myös muiden maahanmuuton osa-alueiden suhteen Suomi voi poliittisilla päätöksillä päättää maahanmuuttopolitiikastaan. Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden suhteen Suomi voi tehdä valinnan pysyykö se unionin jäsenenä vai ei. Iso-Britanniassa äänestettiin vuonna 2016 maan eroamisesta Euroopan unionista ja merkittävässä osassa äänestyksen lopputuloksessa oli kysymys Euroopan vapaasta liikkuvuudesta.

EU- ja ETA-alueen ulkopuoluelta tulevan työperäisen maahanmuuton suhteen muuttoon voidaan vaikuttaa esimerkiksi saatavuusharkintaan liittyvässä lainsäädännössä. Yhtä lailla perheenyhdistämisen kriteerit ja opiskeluun liittyvä maahanmuutto ovat asioita, joista voidaan päättää poliittisesti.

Maahanmuuttopolitiikalla voidaan vaikuttaa muuttoliikkeisiin, mikäli tarvittava poliittinen tahtotila löytyy. Suuri osa maailman valtioista harjoittaa varsin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Euroopassa moni Itäisen-Keski-Euroopan maista on ottanut selkeä politiikan estää poliittisin toimenpitein monikultuurisuuden eteneminen. Esimerkiksi Itävallassa ja Italiassa on viime aikoina poliittisen prosessin kautta kiristetty maahanmuuttopolitiikkaa huomattavasti. Muutokset maahanmuuttopolitiikassa ovatkin täysin kiinni poliittsesta tahtotilasta.

Suomen Perustan julkaisut maahanmuuttopolitiikkaan liittyen

Maahanmuuttopolitiikkaa käsitellään muun muassa:

• Simo Grönroosin ja Marko Hamilon teoksessa Maahanmuutto – kriitikon käsikirja.
• Riikka Purran raportissa Kansainvälinen pakolaisinstituutio ja valtioiden mahdollisuudet.
• Suomen Perustan aloitepaperissa: Humanitaarisen auttamisen reformi.
• Suomen Perustan aloitepaperissa: Loppu halpatyövoiman maahantuonnille.
• Aleksander Bettsin ja Paul Collierin kirjaa Refuge – Tranforming a Broken Refugee System käsittelevässä artikkelissa.

Suomen Perustan lyhyet esitteet maahanmuuttopolitiikkaan liittyen

Suomen Perustan esite maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta:

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus flaijeri

Suomen Perustan esite saatavuusharkinnasta ja ulkomaisesta halpatyövoimasta:

Kuinka kalliiksi ulkomainen halpatyövoima tulee flaijeri